Nykypäivän haasteena voidaan
todeta pedagogiikan ja teknologian yhteensovittaminen. Luulisi, että teknologia
luo mahdollisuuksia haasteiden sijaan. Mitä ne haasteet sitten voivat olla?
Johtuvatko haasteet enemmänkin rohkeudesta tai osaamattomuudesta kokeilla
teknologian tuomia uutuuksia vaiko resursseista? Entä mitä lisäarvoa teknologia
tuo pedagogiikan maailmaan?
Oppimisen taustalla lienee oppimisteorioita, mutta mikään oppimisteoria ei ole sellainen, mikä toimisi jokaiselle ihmiselle. Liittyvätkö teknologian tuomat haasteet oppimisteorioihin? Pystymmekö liittämään nykyajan teknologian jo kauan sitten luotuihin oppimisteorioihin? Vai tuleeko meidän luoda uusia oppimisteorioita? Entä minkälainen oppimisympäristön tulisi olla, jos otetaan huomioon eri oppimisteoriat ja teknologia?
Otamme esille tässä blogissa kaksi erilaista pedagogista mallia, joissa teknologiaa on hyödynnetty eri tavoin. Näistä ensimmäinen malli on käänteinen luokkahuone. Tässä mallissa oppija on enemmänkin itseohjautuva eikä yhteisöllisyyttä korosteta, mutta oppimista voi tapahtua kuitenkin kasvokkain lähiopetuksessa. Käänteisessä luokkahuoneessa on tarkoituksena ensin tutustua tiettyyn aiheeseen yksin kotona tekemällä valmistavia tehtäviä (esimerkiksi videon katsominen tai vaikkapa blogin kirjoittaminen). Koulussa aiheeseen perehdytään lisää ja tarkoituksena on saada syvällisempää ymmärrystä aiheesta ja osata soveltaa sitä. Tähän pedagogiseen malliin teknologian yhdistäminen sopii hyvin, kunhan vain otetaan huomioon, että jokaisella on mahdollisuus käyttää tehtävän suorittamiseen tarvittavia laitteita. Koska jokainen oppii omalla tavallaan, voi tässä mallissa hyödyntää erityylisiä tehtäviä erilaisille oppijoille.
Toinen valitsemamme pedagoginen malli on verkko-oppiminen (online learning). Tässä mallissa ei ole kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, vaan kaikki oppiminen tapahtuu verkossa. Oppiminen on itseohjautuvaa ja yhteisöllisyyden tunnetta saadaan ainoastaan verkon välityksellä. Tämä malli sopii enemmänkin henkilöille, jotka osaavat jo ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja pystyvät etenemään itsenäisesti opinnoissaan. Tietoa jaetaan ja rakennetaan yhteisesti verkossa. Voi olla erikoista opiskella jonkun kanssa, jota ei ole koskaan nähnyt eikä tule koskaan välttämättä näkemäänkään. Ikään kuin tietoa tulisi muodostaa täysin tuntemattoman kanssa. Samoin verkossa tapahtuva sosiaalistuminen tapahtuu ilman toisten näkemistä. Miltä verkossa sosialisoituminen mahtaa tuntua vai onko sillä väliä, koska vain opiskellaan jotain tiettyä asiaa?
Teknologian käyttöä on viisainta miettiä hyvin etukäteen ja pohtia sen soveltuvuus ikätason ja tehtävien mukaan. Teknologialla on paljon annettavaa, mutta edelleen on muistettava, ettei tule unohtaa kasvotusten tapahtuvaa vuorovaikutusta koulumaailmassa. Samalla täytyy muistaa mikä on teknologian tuomat edut ja haitat, mikä on sen tuoma hyöty opiskelussa? Teknologian käyttö ei saa mennä opiskeltavan asian edelle. Mitä ovat edellä mainittujen kahden pedagogisten mallien edut? Entäpä haittapuolet?
Käänteinen luokkahuone- metodi oli minulle melko uusi tuttavuus. Ajattelen että sen hyviä puolia on opettajan mahdollisuus olla nimenomaan enemmän oppilaiden oppimisen tukena, kun itse oppiainekseen tutustuminen tapahtuu videon tai kuvien avulla kotona. On selvää, että opettajan tulee opettaa ensin opittava aihe, jonka jälkeen asiaa voidaan alkaa normaalitilanteessa työstämään. Käänteinen luokkahuone- metodi mahdollistaa sen, että aiheen työstäminen aktiivisella toiminnalla voidaan aloittaa heti, sillä oppilaat ovat tutustuneet aiheeseen kotona. Opettajan toiminta siirtyy siis enemmän luennoimisesta oppilaiden tukemiseen.
VastaaPoistaSelailtuani internetin ihmeellistä maailmaa löysin Khan Academyn luoman sivuston, joka tarjoaa tuhansia jatkuvasi lisääntyviä opetusvideoita. Sivustoon voi kirjautua opettajana vai oppilaana. Oppilas voi katsoa videoita kotonaan tai koulussa ja sen jälkeen testata osaamisensa siihen liittyvillä tehtävillä. Opettajan näkökulmasta Khan Academy tarjoaa mahdollisuuden tarkkailla oppilaiden osaamista. Sivusto tarjoaa opettajalle tilastotietoa oppilaiden vahvuuksista ja ongelmakohdista sekä oppilaiden käyttämästä ajasta, jolloin opettaja voi lähiopetuksessa kohdentaa huomionsa hankalimpiin kohtiin ja niihin oppilaisiin joilla vaikeuksia ilmeni. Khan Academyyn on lisätty myös peli-elementtejä, jotka saattavat lisätä oppilaiden mielenkiintoa. Sivuston toiveena olisi globaali maailmanlaajuinen luokkahuoneympäristö netissä. Videoihin voi kuka tahansa tehdä tekstityksiä ja dubbauksia, joka on johtanut siihen että suomeksikin joitain videoita on tekstitetty. (tekstin lopussa linkki sivustoon)
Kokeilin kirjautua sivustolle oppilaana ja sain esille opetusvideot. ”Laskeminen pienillä numeroilla” oli yksi sivuston tarjoama aihealue. Videot olivat tekstitetty suomeksi. Kirjautuminen oli myös erittäin helppoa, sillä sen sai tehdä oman facebookin tai Googletilin tunnuksilla. Mitä etuja tällainen palvelu sitten oikeasti voisi antaa? Ainakin se, että jokainen oppilas voi opiskella omaan tahtiin, videoita voi katsoa useampaan kertaan tarvittaessa. Toisaalta pienemmille oppilaille saattaa olla hankalaa lukea tekstitystä ja samalla ymmärtää uutta asiaa. Ajattelenkin että sivuston videoiden tehokkuus nousee kun oppilaan ei tarvitse käyttää enää paljoa energiaa lukemiseen vaan pystyy samalla keskittymään videoon. Tämä sivusto oli varmasti vain yksi käänteisen luokkahuoneen toteutus, mutta oli mielenkiintoista nähdä esimerkki konkreettisesti.
Kokonaan verkossa tapahtuva oppiminen on varmasti sopiva vaihtoehto erityisesti kiireisille ihmisille. Sen avulla on mahdollista opiskella koska vain, pysäyttää luento tarvittaessa ja jatkaa kun itselle sopii. Tämän menetelmän kohdalla minua mietityttää oppimisvaikeuksien huomioiminen. Onko aina mahdollisuus kysyä ja ihmetellä. Miten verkossa pystytään tukemaan verraten kasvokkain tapahtuvaan oppilaan tukemiseen.
https://www.khanacademy.org/
Olipas hyvä löytö tuo Khan Academy. Selvensi paremmin vielä, mitä tuo käänteinen luokkahuone voi käytännössä tarkoittaa. Haastetta voi vielä olla pienempien oppilaiden kanssa, mutta vanhempien oppilaiden kanssa ja voi varmasti hyvinkin käyttää. Ja kielitaitokin kehittyy, jos ja kun on erikielisiä videoita.
VastaaPoistaTuo Katariinan löytämä sivusto vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, täytyy itsekin käydä kirjautumassa sinne ja tutkia enemmän. Toivotaan, että tällaisia sivustoja tulisi tulevaisuudessa myös suomen kiellelle, pienempiä oppilaita ajatellen. Toisaalta vieraskielinen sivusto tarjoaa mahdollisuuden kielikylpyyn, jos sanasto ei ole liian vaikea ja aiheuta siten turhautumista oppimisen sijaan. Sivuston hyvä puoli on se, että opettaja voi seurata oppilaiden oppimista ja siten hän tietää, mitkä asiat aiheuttavat vaikeuksia ja siten suunnata tukeaan oikein joko koko luokalle tai oppilaalle henkilökohtaisesti. Oppilaita ei siis jätetä yksin oppimisen kanssa, vaikka alkuun saattaa tuntua siltä, kun asiaa opiskellaan yksin kotona. Käänteisen luokkahuoneen tapa oppia tuo itse asiassa oppilaat aktiivisemmiksi jäseniksi ja tukee konstruktivistista oppimiskäsitystä. Kun oppilaat ovat tutkineet asiaa jo kotona, he voivat koulussa ymmärtää asiaa syvällisemmin ja verrata sitä omiin havaintoihinsa. Oppilaiden on varmasti myös helpompi osallistua opetukseen, kysellä ja kommentoida, kun heillä on jo ainakin se oma kokemus opiskeltavasta asiasta.
VastaaPoistaVerkko-oppimisen käyttäminen vaatii opettajalta ehkä hieman enemmän varmuutta siitä, että oppilaat pystyvät toteuttamaan tällaista itsenäistä työskentelyä. Oppilailla tulee olla hyvät oppimisvalmiudet ja oppimaan oppimisen taidot, jotta he pystyvät itsenäisesti ohjaamaan omaa työskentelyään ja oppimistaan. Tietenkin tulee olla mahdollisuus kysyä opettajalta neuvoa, mutta pystyykö kaikkea apua tarjoamaan verkon kautta samalla tavalla kuin kasvotusten? Opettajan tulee osata tarjota oppilaille muutakin tukea kuin pelkät kirjalliset ohjeet. On varmasti hyvä käyttää videoita ja kuviakin. Toimisiko tällainen verkko-opetus alakoulussa? Mielestäni lyhyet kokeilut ovat paikallaan, ihan vain kokeilun vuoksi. Toinen esimerkki voisi olla kielten opiskelu toisessa maassa olevan ystäväkoulun kanssa. Tai voisihan kokeilla "opettajavaihtoa" Suomen sisällä. Opettajat siis opettaisivat toistensa luokkia verkon välityksellä...
Suosittelen sivustolle kirjautumista ja tutustumista. Se todella avasi ideaa minulle. Tuo kielikylpy ajattelu on myös hyvä ja toivottavasti videoita dubataan myös suomeksi pienempiä oppilaita ajatellen. Pienempien oppilaiden kanssa vanhemmat ovat myös apuna kotona videoiden ja sivustoille kirjautumisen kanssa.
VastaaPoistaOnline- oppimisessa sinua Jenni huolestutti tuo sama mikä minua: saavatko oppilaat tarvittavaa oppimisen tukea verkossa? Onko tuki yhtä laadukasta kuin kasvotusten. Se on varmasti tämän metodin haaste opettajalle. "Opettajavaihto" kuulostaa mielenkiintoiselta. Tällaisen avulla jokainen opettaja voisi esimerkiksi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja opettaa myös muille luokille näitä.
Mielenkiintoinen tuo Khan Academy, ihan uusi juttu minulle. Samoin kun tuo käänteinen luokkahuone metodi. Sen hyviä ja huonoja puolia on edellisissä kommenteissa käsitelty hyvin ja voin yhtyä mielipiteisiin. Mielestäni opettaminen ja oppiminen on mielekkäämpää kun uusia metodeja ja ideoita kokeilee rohkeasti. Näin sekä oppilaat, että opettaja, saavat uutta puhtia oppimiseen kun opetus ei etene aina samojen kaavojen mukaan. Varsinkin "kevyemmissä" aiheissa tällainen opetusmetodi voisi olla toimiva vaihtoehto.
VastaaPoistaVerkko-oppiminen vaatii oppilailta itseohjautuvuutta, jonka vuoksi näen verkko-oppimisen mahdollisuudet varsinkin vanhemmilla oppilailla. Näin kiireisenä ja itseohjautuvana yliopisto-opiskelija rakastan verkkokursseja, jolloin niitä voi suorittaa omien aikataulujen mukaan. Toisaalta esimerkiksi alakoulussa verkko-opetuksen avulla on mahdollisuus harjoitella oma-aloitteisuutta sekä valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta.
Ihan mahtava tuo Khan Academy. Kiitos Katariina, kun vinkkasit!
VastaaPoistaItselle tuo käänteinen luokkahuone-malli oli tuttu, mutta en voin sanoa sitä käyttäneeni kuin muutaman hassun kerran. Silloinkin ajatuksena "tutustukaa seuraavaan kappaleeseen jo kotona"-tyyppisesti. Mutta koen sen toimivana ja myös hieman aikaa säästävänä mallina, kun oppilas on jo tietoinen mitä tuleman pitää..
Verkko-oppiminen on itselle hyvin tuttua, kun opiskelee avoimen yliopiston kautta toiselle paikkakunnalle. Kyseinen oppiminen vaatii oppilaalta itseltään paljon työtä ja itsekuria, jotta tehtävät tulee tehtyä kunnolla ja ajallaan. Itse olen kokenut opinnoissa huonoksi puoleksi juurikin kanssaopiskelijoiden "haamumaisuuden". Luet heidän kommenttejaan netistä, muttet välttämättä saa aikaiseksi kunnon keskustelua aiheesta, sillä jokainen opiskelija suorittaa vaan sitä omaa opiskeluaan. Luokkahuoneessa kommenteista saattaisi saada aikaiseksi mielenkiintoisen keskustelun.
Mutta kuten on monesti mainittu, niin uusien oppimistyylien sekä pedagogisten mallien kokeilu vaati opettajalta rohkeutta, mutta myös työyhteisön kannustus on suuressa vaikutuksessa.